Vihannin nähtävyydet

Kalastuksen lomassa kulttuuria !

Kotiseutukeskus

Vihannin keskustassa Kirkkojärven rannalla kaartuu punamullan värinen rakennus kuin korkea puuaita ja sulkee syliinsä kotiseutukeskuksen punaiset ja keltaiset rakennukset.  Alueen taloilla on niminä Hietalankantti, Mikkelänkantti ja Uhtuankantti ja Ukonkantti. Sana kantti tarkoittaa vihantilaisittain rakennusta. Vuonna 2003 alueelle siirrettiin Ukko-Pekka, entinen rautatieläisten asuintalo. Kotiseutukeskuksessa se sai uuden muodon ja palvelee nyt kokous- ja majoitustilana.

Vihannin kotiseutukeskus on omaleimainen ja monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus. Luonnonkaunis alue tarjoaa kesäisin mahdollisuuden veneilyyn, kalastukseen, uintiin, tennikseen, rantalentopalloon tai vaikka patikointiin vanhoilla karjapoluilla Rantasen- ja Saarelanjärven ympäristössä. Talvisin samalla alueella voi harrastaa hiihtoa vaihtelevassa maastossa valaistulla ladulla.

Kotiseutukeskuksen päärakennus on kirjastotalo Ukonkantti, jossa on  auditorio, nuorisotila, museonäyttely sekä koulutus- ja kokoustiloja.

Kesän 2004 aikana kotiseutukeskuksen alueelle on valmistunut kivikautinen asuinpaikka ja rikkaasta esihistoriasta kertova esitetaulu.

Koko alue on vihantilainen erikoisuus, jossa yhdistyy nykyaika ja perinne, uusi ja vanha mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Esihistorialliset asuinpaikat
Vihannin alueella on asuttu jo kivikaudella. Kotiseutukeskuksen pihalla on malli kivikautisesta asumuksesta ja esihistoriasta kertova esitetaulu. Läntisrannan alueella on runsaasti esihistoriallisia asuinpaikkoja.   Kivikautinen asumus

Ukonkantin museo
Avoinna ma - pe klo 12 - 19
Museossa on vitriineissä eri aloja esitteleviä kokonaisuuksia muun muassa suutarinverstas.

Kotiseutumuseo
Onnelantie
86400 Vihanti
Avoinna kesäisin juhannuksesta elokuun puoliväliin su klo 11
14, muulloin sopimuksen mukaan. Museon kokoelmissa runsas esihistoriallinen esineistö.

Vihannin kirkko
Vihannin nykyinen, järjestyksessään toinen kirkko on rakennettu vuonna 1784. Kirkko on saanut nimensä kuningatar Sofia Magdalenan mukaan. Puukirkko on Simon Silvén-Jylkän rakentama.  Alttaritaulu on Emmanuel Granbergin maalaama.  

Esittely sopimuksen mukaan
puh. 010 425 0271

Kirkkokivi
Alpuan Kirkkoniemessä hiihtomajalle vievän tien varrella korkean harjun laella on saarnastuolia muistuttava kalliolohkare. Perimätiedon mukaan isonvihan aikana ihmiset ovat kokoontuneet jumalanpalveluksiin Kirkkokivelle. Nykyään alue on rauhoitettu.

Tsasouna
Jumalansynnyttäjän suojeluksen tsasouna sijaitsee Vanhan Ouluntien varressa hautausmaan vieressä.
Avoinna sopimuksen mukaan puh. 050 60 394 tai heikki.hilakivi@kotinet.com
Tsasouna

Mestari-Heikin maja
Ilveskorpinen kyläoriginelli Mestari-Heikki, Heikki Kilpua-Myllymäki (1854-1934), rakensi itselleen asunnon kivestä, koska edellinen asunto, monitoimitalo myllyineen, oli palanut. Hän asui talossaan kesät ja vietti talvet kierrellen kylän taloissa.

Ilveskorven raivaajat-kirjassa on kuvaus Mestari-Heikin talosta siellä vierailleen Jaakko Verkasalon kertomana. "Ovensuuseinän alaosan muodosti suuri kivi, joka näkyi sekä ulos että sisälle. Kiven vierestä johti ahdas oviaukko sisään. Saman seinän yläosa samoin kuin vesikaton päädyn kohtakin tällä seinämällä olivat lasia. Vesikatto oli hyvin jyrkkä ja kudottu leveistä, pitkistä päreistä kuin pärevakka. Lasiseinän edessä, sen suuren kiven päällä oli soutotooli, jossa Mestari-Heikki mielellään istui ja katseli tien kulkijoita. Heikin kivitalossa oli kaksi huonetta ja kolme tulisijaa."

Mestari-Heikin kivinen maja sijaitsee Ilveskorvessa, Korvenahon tien vieressä lähellä koulua.