KALAAN.FI
- Kalastusharrastajat verkossa

Multia (Multian kunta)

Matkailu

Multiantie 3
42600, Multia
etsi kartalta >>

Matkapuhelin: 040-301 6200

Internet: www.multia.fi

Tiedot:

Kalastuksen lomassa luontokohteita ja nähtävyyksiä:

MULTIALAISIA LUONTOKOHTEITA JA NÄHTÄVYYKSIÄ

Kohteiden luonnehdinnassa on käytetty osittain Risto Sulkavan ja Pekka Sulkavan opasta Multian arvokkaista luontokohteista vuodelta 1992.

Luonnossa liikkuessa muista jokamiehen oikeudet.

AUTIOMÄKI
Merkitys: Näyte alkuperäisestä suomalaisesta metsäluonnosta.
Luonnehdinta: Aarniometsämäinen sekametsäkappale keskellä hakkuuaukkoja. Metsässä asustaa mm. harvinainen metsäsopuli.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole opasteita.

HALLINMÄKI
Merkitys: Ulkoilu ja virkistysalue
Luonnehdinta: 100 vuotta vanhaa suurta kuusimetsää kasvava osittain hoidettu alue. Alueella on muutama puronotko, joissa kasvaa Kotkansiipisaniaisia. Hallinmäessä on näkyvissä ns. muinaisranta noin 160 m merenpinnan yläpuolella. Kivivyö on syntynyt noin 9600 vuotta sitten.
Muuta: Alueella on valaistu hiihtolatu, kiintorastiverkosto ja lisäksi mäen yli kulkee merkitty polku Vuorelaan

HANGASLAHTI
Merkitys: Virkistyskäyttöön sovelias
Luonnehdinta: Sinervän eteläpään jylhiä rantoja. Rannoilla on monipuolista kasvistoa. Alueen läpi kulkee myös ns. Runoilijan polku, jonka lähtöpaikka on noin 1 km Multian kirkolta Keuruun suuntaan.
Muuta: Reitti on merkitty Hangaslahteen sinisin maalimerkein ja Runoilijan polku opastein. Ei tulentekomahdollisuutta.
 
HEINÄLAMPI
Merkitys: Suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Umpeen kasvanut lampi, josta niitetty heinää. Nevalla vielä jäljellä muutama lato. Suon keskellä on komeat luonnontilaiset saaret. Suon linnusto edustaa tyypillistä suolinnustoa, mm. taivaanvuohi, kurki, liro, valkoviklo ja metsäviklo.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolla ei ole opasteita.

HIRVONSUO
Merkitys: Opetustarkoitukseen soveltuva lintusuo.
Luonnehdinta: Luonnontilainen lyhytkortinen neva, jossa pesivät tavallisimmat suolintulajit.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa.
Ajo-ohje: Suolle osaa parhaiten valtatie 18 varrelta, noin 4 km. Multian kirkolta Petäjävedelle päin.

HÄNNÄTTÖMÄNJOKI- SOUTUJOKI, PALSANKOSKI
Merkitys: Valtakunnallistakin arvoa omaava vanhojen metsien suojelualue, jolla on merkitystä luonto- virkistys- ja kalastusmatkailijoille.
Luonnehdinta: Monipuolinen ja arvokas luontokokonaisuus. Geologisesti alue on Multian merkittävin. Alueen luonto on retkeilijälle erinomainen sen monipuolisuuden vuoksi.
Muuta: Koskikalastusalueelta löytyy lisäksi laavu ja varaustupa.

Isojärven ulkoilu- ja ratsastusreitTi,
jonka kokonaispituus on 18 km. Reitin voi kulkea myös osissa. Esimerkiksi Isojärven ympäri matkaa tulee noin 7 km.  Lähtöpaikaksi voi valita esimerkiksi Isojärven Nuorisoseuran talon. Seurantalon pihassa on WC, laavu ja puomi hevoselle.  Toinen mahdollinen lähtöpaikka on Haravakallion tienhaara, joka on karttaan merkitty P:llä.  Tienhaarassa on myös laavu (merkki puuttuu kartasta).  Reitti on merkitty keltaisin merkein, joissa on siniset nuolet.  Myös puohin on maalattu keltaisia merkkejä.
Ratsastajat HUOM. Haravakallion tienhaaran ja Raatemajan välillä on ajettu karkeaa soraa.

JOENSUONKANGAS
Merkitys: Tutustumiskohde alkuperäiseen suomalaiseen luontoon.
Luonnehdinta: Rauhoitettu aarnialue, jossa kasvaa satoja vuosia vanhoja aihkimäntyjä. Alue on tärkeä muistomerkki Multian menneisyydestä.
Muuta: Alueella kiertää n. 3 km:n mittainen luontopolku, jonka varrelle on merkitty muutamia luonnon erikoisuuksia. Ei tulenteko mahdollisuutta.

KALETTOMAN SUO (Iso- Kaleton)
Merkitys: Retkeilykohde suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Rauhoitettu lähes umpeenkasvanut lampi. Alueen allikot ovat suotuisia lisääntymispaikkoja mm. rupikonnalle ja viitasammakoille.
Muuta: Ei tulenteko mahdollisuutta. Lintutorni. Suolle ei ole opastetta.

KANGASJÄRVENKANGAS
Merkitys: Eräretkeilyyn
Luonnehdinta: Kanerva- ja jäkälätyypin harjuselänne, jossa on paljon harjukuoppia. Sopii osana vaativalle vaeltajalle yhdessä Lampuodinsuon ja Lauttajärven alueen kanssa.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Alueelle ei ole toistaiseksi opasteita.

KARHUNAHAS
Merkitys: Hyvä perheretkeilykohde
Luonnehdinta: Jyrkkien kalliojyrkänteiden eristämä jokisuvanto. Alueesta Multiaan kuuluu ainoastaan joen yläosa putouksineen.
Muuta: Tulentekomahdollisuus, opastus Multia- Petäjävesi tieltä.

KARJOVUORI
Merkitys: Maakunnallinen rauhoitettu 50 ha:n alue.
Luonnehdinta: Luonnontilainen aarniometsäalue. Kuolleita puita on paljon sekä pystyssä, että maassa. Vanhat liekopuut, runsaat naavat ja suuret haavat tuovat metsään erämaan tuntua. Eläimistöstä voisi mainita mm. kuukkelin, pohjantikan, liito- oravan, metsäsopulin ja karhun.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Noudatettava luonnonsuojelualueelle annettuja ohjeita.

KIISKILÄNMÄKI / NÄKÖTORNI
Merkitys: Retkeilykohde
Luonnehdinta: Eteläisen- ja keskisen Suomen korkein kohta (268,8 m meren pinnan yläpuolella).
Muuta: Laavu
Ajo- ohje: 23 km Multian kirkolta, ensin Uuraisten tietä ja sitten Pajupuron tietä.

 

KIRJAILIJAKOTI VUORELA
Merkitys: Kulttuurimatkailijan kohde. On myös kaunis maisemiltaan.
Luonnehdinta: Keski- Suomen maakuntauran varrella sijaitseva Einari Vuorelan synnyinkoti. Multialta Vuorelaan on merkitty "Runoilijan polku".
Muuta: Vuorelasta vastaa Varpu-Liisa Vuorela. Einari Vuorelan Seura järjestää kesäisin ohjatun patikoinnin Runoilijan polkua pitkin Vuorelaan.

KOHTAMATKANNEVA
Merkitys: Lintuharrastajille ja kulttuurimatkailijoille.
Luonnehdinta: Neva on ojittamaton hieno suo, joka on reunoiltaan rämettä. Rämeen keskellä olevassa Kaakkolammessa on rikas linnusto. Mm. heinätavi, tukkasotka ja kurki. Nevalla on säilynyt heinälatoja ja haasioita muistuttamaan entisaikojen heinänkorjuusta soilta.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole opasteita.

KOPPELOJÄRVI
Merkitys: Rauhallista lintulampea etsiville.
Luonnehdinta: Lähes umpeenkasvanut lampi, joka nykyään on melkein pääosin nevaa. Nevalta saattaa tavata mm. kurjen, valkoviklon, taivaanvuohen ja tavin. Neva on myös hyvä sammakoiden kutualue.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lammelle ei ole opasteita.

KOUKKUSUO
Merkitys: Suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Ojittamaton räme ja pieni umpeenkasvanut lampi. Suon laidassa moottorikerhon laavu ja WC.
Ajo- ohje: Uuraistentietä 5,5, km, Sipiläntietä 13 km.

KUIVATTULAMPI
Merkitys: Lintuharrastajille otollinen retkikohde.
Luonnehdinta: Kostea kuivatun järven pohjalle syntynyt suo. Avovettä suolla on riittävästi lintujen pesintään. Suolla pesii mm. kurki ja laulujoutsen.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lammelle ei ole opasteita.

KUKELINKYÖKKI
Merkitys: Poikkeamispaikka Runoilijanpolun vaeltajalle.
Luonnehdinta: Pieni luola Päijänteenmäen läheisyydessä. Muistitietojen mukaan luolassa eleli taposta paossa oleva Kukeli- niminen mies. Miehen äiti toi pojalleen ruokaa "Kukelinkyökkiin".
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Opastus Runoilijanpolulta.

KULHANVUORI
Merkitys: Valtakunnallisesti merkittävä retkeily- ja virkistysalue.
Luonnehdinta: Vanhojen metsien suojelualue. Vaellusreittinä Syväojan polku. Läheisyydessä myös Pirttipuron mylly. Erittäin monipuolinen luontokokonaisuus.
Muuta: Tulentekomahdollisuus. Alueella 3 km luontopolku.

KURENKOSKI
Merkitys: Virkistys- ja kalastusmatkailijoille.
Luonnehdinta: Kalastusmatkailijoiden suosima koski, jonka varrella sijaitsee laavu. Koskessa pesii koskikara ja sieltä tapaa myös saukon.
Muuta: Nuotiopaikka ja laavu.

KURKISUO
Merkitys: Linnustollisesti arvokas retkeilykohde.
Luonnehdinta: Ojittamaton suo, jossa elää mm. kurki, kuovi, kapustarinta ja niittykirvinen.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole opasteita.

LAMPUODINSUO
Merkitys: Valtakunnallisestikin merkittävä alue.
Luonnehdinta: Valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuuluva suo on monien rämetyyppien muodostama keidassuo. Suo sijaitsee Keski- Suomen soista korkeimmalla (234 m). Lampuodinsuo yhdistettynä Lauttajärveen, Kangasjärvenkankaisiin ja Kulhan alueeseen sopii erinomaisesti suhteellisen vaativaan eräretkeilyyn.
Muuta: Alueella ei toistaiseksi ole tulentekopaikkoja eikä alueelle ole opasteita.

LAUTTAJÄRVI
Merkitys: Sopii erävaelluskohteeksi, joka etsii todellista erämaan tuntua.
Luonnehdinta: Kaunis karu erämaajärvi Keski - Suomen suurimmalla asumattomalla alueella. Lauttajärvellä tapaa muutamia sisävesillä harvinaisia lintulajeja.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Järvelle ei ole opasteita toistaiseksi.

LEPONIEMI
Merkitys: Virkistykseen soveltuva alue.
Luonnehdinta: Partajärven rannalla kasvaa yli 300- vuotiaita kilpikaarnaisia ylispuumäntyjä. Alueen kasvistoon kuuluu mm. Hanhenpaju, polkusara, tähtisara, hernesara, pohjanpaju ja uhanalainen konnanlieko. Alue on kaiken kaikkiaan aarniometsätyyppinen vanha metsä.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole opasteita.

LOPAKANKANGAS
Merkitys: Virkistys- ja retkeilykäyttöön sovelias alue.
Luonnehdinta: Edustava harjualue Pengerjoen ja Vekurinjoen rantamilla.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole opasteita.

MAAHERRANSUO
Merkitys: Valtakunnallistakin arvoa omaava alue suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Alue on kokonaan rauhoitettu soidensuojeluohjelmalla. Aluetta ympäröivät kankaat ovat tärkeitä tukialueita metsäpeuralle.
Muuta: Noudatettava suojelualueelle annettuja ohjeita.

MELALAMPI
Merkitys: Suoeläimistöön tutustujille.
Luonnehdinta: Melalampi on pieni umpeenkasvanut metsälampi, jonka ympärillä on vetistä hetteikköä ja reunoissa paikoin avosuotakin. Rantametsät ovat komeata korpikuusikkoa ja suuria raitoja. Kutuaikana lammella kutee runsas sammakko- ja rupikonnapopulaatio.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lammelle ei ole opasteita.

MYLLYVUORI- RAATOKANGAS
Merkitys: Luontoretkeilijän aarreaitta.
Luonnehdinta: Alueesta tehty luonnonsuojelualue yksityisen metsänomistajan hakemuksesta. Jyrkkärinteinen rotkolaakso on Multian parhaita aarniometsäkohteita. Kostea laakso yhdessä monien kuolleiden puiden kanssa antaa otollisen elinympäristön monille uhanalaisille sieni- ja hyönteislajeille. Eläimistöstä voisi mainita mm. metsäsopulin ja ilveksen.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole opastusta toistaiseksi.

NIKARAISTEN KIRKKOTIE
Luonnehdinta:  Koko reitin pituus on 34 km.  Tarkempi kartta on tekeillä, nyt julkaisussa oleva kartta suuntaa antava 1:50 000.
Multian asutus on merkitty aikakirjoihin v. 1564 ja samalla vuosisadalla rakennettiin Nikaranperälle Nikaran erämaatalo. Ensimmäiset asukkaat asettuivat Nikaran alueelle 1552 luvun lopulla. Tuolloin laajassa erämaassa ei ollut minkäänlaisia kulkuyhteyksiä, vesistöjä lukuun ottamatta. Asukkaat raivasivat ja suunnittelivat kulkureittiä kohti Multiaa ja Keuruuta, jonne ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1628. Sitä ennen multialaiset ja keuruulaiset kävivät aika ajoin kuulemassa saarnaa ja kuulumisia Ruoveden kirkossa. Matkaa Nikaran ja Ruoveden välillä oli yli 100 kilometriä suuntaansa. Toinen kirkko Keuruulle rakennettiin v. 1656 ja kolmas 1738, joka on nykyisellä paikallaan. Multia sai oman kirkkonsa v. 1796, ja näin nikaralaisten matka kirkkoon lyheni huomattavasti. Niinä pyhinä, kun Multialla ei ollut pappia, käytiin edelleen kirkossa Keuruulla. Kirkkotie kulki Nikaran talosta Lamminmäen kautta Kallionikaraan, jossa Kangasjärvi tarjosi ihanteellisen pysähdyspaikan. Sen petäjistä on löydetty puumerkkejä ja kaiverruksia, mutta valitettavasti nämä ovat kelottuneina tulleet kaadetuiksi. Vaellus jatkui Kangasjärveltä erämaan poikki Peuralanperälle keskivaiheilla sijaitsevaan Pienimäkeen. Pienimäki toimi matkalaisten yöpymispaikkana. Lepohetken jälkeen suuntana oli Tiihala, Uitamo ja Vilhula, jonka kautta saavuttiin Multian kirkolle. Silloiset kirkkotientekijät raivasivat reitin taiten kankaiden ja kapeimpien suosalmekkeiden lävitse. Jokien yli oli rakennettu siltoja ja suot ylitettiin pitkospuita tai kapulateitä pitkin. Kapeaa Uitamon järveä ei kierretty, vaan sen yli tehtiin kivistä kahlaamo ja myöhemmin silta. Syksyllä 2005 kokoontui Pienimäen tupaan Peuralan Linnanmäellä ensimmäisen kerran Nikaran kirkkotien ennallistamista suunnitteleva ryhmä, johon kuului Multia-Seuran, Nikaran Kyläyhdistys, Pienimäen suvun ja Ympäristökeskuksen edustajat.Reitin ensimmäinen osa Nikara-Pienimäki (20 km) päätettiin raivata ja reitti, vaihe vaiheelta saatiin valmiiksi kesän päätteeksi 2009. Arvokas kirkkotie saatettiin näin vaeltajien käyttöön.
PENGERJOKI- TUHKAPAKAT (Multapakat)
Merkitys: Retkeily- ja virkistyskäyttöön soveltuva alue.
Luonnehdinta: Edustava joki- ja harjualue. Alueella pesii mm.Saukko. Tuhkapakka- nimitys on tullut siitä, että joki on syöpynyt pehmeään hiesukankaaseen useita metrejä syvälle. Pengerjoki on ollut aikoinaan tärkeä uittoväylä Multialla.
Muuta: Ei järjestettyä tulentekopaikkaa.

PESÄJOKI
Merkitys: Paikallinen luontokohde.
Luonnehdinta: Pesäjoki kiemurtelee vanhassa kuusikossa, jossa pesii mm. uhanalainen liito- orava. Purolla saattaa tavata myös saukon.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Ei opasteita.

PIRTTIJÄRVEN KALLIOT
Merkitys: Hyvä virkistys- ja retkeilyalue.
Luonnehdinta: Näyttävä kokonaisuus pienipiirteistä kallioaluetta, joka rajoittuu Pirttipuroon. Pirttipuron rannoilla esiintyy monipuolinen kasvisto. Esimerkiksi jäkäläkasvustot ovat näyttäviä.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Alueelle ei ole opasteita.

PIRTTIPURON MYLLY
Merkitys: Virkistys- ja retkeilykohde.
Luonnehdinta: Vanha rauhoitettu mylly. Alueelle on rakennettu Konttimäen kylätoimikunnan toimesta pieni tanssilava. Myllyltä on merkitty polku Kulhavuoreen.
Muuta: Myllyllä on nuotiokehä tulentekoa varten. Opastus paikalle tieltä.

PYYVUORI
Merkitys: Näyteruutu vanhasta metsästä.
Luonnehdinta: Kilpikaarnamäntyjä kasvava kuiva kangas. Maisemaan kuuluu myös karuja kallioita.
Muuta: Ei tulentekomahdollisuutta. Paikalle ei ole opasteita.

PÄIJÄNTEENMÄKI
Merkitys: Luontoretkeilijälle
Luonnehdinta: Päijänteenmäen harjualue suonotkoineen antaa hyvän elinympäristön useille eläimille. Mäen juurella on suuri Jukolähde. Soveltuu hyvin tutustumispaikaksi Runoilijan polun kulkijalle.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Merkitty Runoilijan polku kulkee alueen lähellä.

PÖYTÄKIVI
Merkitys: Luontoretkeilijälle
Luonnehdinta: Multian ja Keuruun rajakivi Uuranjärven Pesälahdessa.

RAATELAMPI
Merkitys: Suokasvistoon tutustujille.
Luonnehdinta: Pieni luonnontilainen suolampi. Lammen runsasvetisillä soilla kasvaa runsaasti karpaloa ja mm. myrkkykeiso, raate ja mutasara.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole opasteita.

RIUTTAKOSKI
Merkitys: Luonto- ja virkistysmatkailijoille.
Luonnehdinta: Komea koski ja vanha uittoränni tekevät Riuttakoskesta arvokkaan. Kosken ympäristössä kasvaa useita kasvilajeja mm. lehtovirmajuuri, isotalvikki, metsäruusu, korpiorvokki, rantaminttu jne. Koskessa talvehtii myös useita koskikaroja.
Muuta: Nuotiopaikka. Kosken rannalla on laavu.

RUNKANEN
Merkitys: Alueellinen kohde aitoon suoluontoon tutustumista varten.
Luonnehdinta: Suon keskellä sijaitseva Runkanen on karuhko suolampi. Alueen linnustoon kuuluu mm. taivaanvuohi, niittykirvinen, valkoviklo ja kurki.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole opasteita.

RYMPSYLÄNPURO
Merkitys: Lähivirkistysalue luontoihmisille.
Luonnehdinta: Luonnontilainen puronvarsi, jossa pesii mm. liito-orava. Puro kuuluu olennaisena osana Uitamonkosken myllymuseon alueeseen. Purossa on ollut aikoinaan myös pärehöylä.
Muuta: Opastus Multia-Uurainen tieltä. Ei tulentekopaikkaa.

SAARIJÄRVI
Merkitys: Erinomainen retkeily- ja virkistyskohde, jolla on maakunnallistakin merkitystä.
Luonnehdinta: Laajahko, luonnontilaisena säilynyt erämaajärvi, jonka rantaan ulottuu komea harju, josta on hyvät näköalat järvelle. Alue on mm. metsäpeuran talvilaidunta.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Järvelle ei ole opasteita.

SALMIJÄRVI- PÄÄKKÖ
Merkitys: Erinomainen alue eräretkeilyyn.
Luonnehdinta: Pitkä ja kapea erämaajärvialue. Luonnontilaisia rämeitä ja mäntykankaita. Erikoisuutena Salmijärven eteläpäässä suuri siirtolohkareista muodostunut kiviraunio.
Muuta: Pääkön rannassa tulentekopaikka. Noudatettava kuitenkin varovaisuutta tulenkäsittelyssä. Alueella ei ole merkittyjä reittejä toistaiseksi.

SAUNALEHTO
Merkitys: Koskemattomaan luontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Lähes Joensuunkankaan veroinen aarniometsäalue, jossa on paljon kuolleita puita sekä kilpikaarnamäntyjä. Alueella elelee mm. näätä ja metsäsopuli.
Muuta: Ei tulenteko paikkaa. Paikalle ei ole opasteita.

SÄRKILAMPI
Merkitys: Linnuista kiinnostuneille hyvä retkipaikka.
Luonnehdinta: Umpeenkasvanut lampi, jossa pesii ainakin haapana, tavi, kurki, valkoviklo, liro, metsäviklo, kapustarinta, taivaanvuohi, keltavästäräkki, riekko ja niittykirvinen. Muuttoaikana suo on merkittävä lintujen levähdyspaikka.
Muuta: Ei tulentekomahdollisuutta. Paikalle ei ole opasteita.

SYRJÄHARJU
Merkitys: Luontomatkailijoille
Luonnehdinta: Upea harjumuodostelma, jonka parhaat osat ovat Petäjäveden kunnan puolella.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Ei opasteita.

UITAMONKOSKEN MYLLYMUSEO
Merkitys: Keski- Suomen ainoa myllymuseo.
Luonnehdinta: Multia Seura ry:n omistama museo. Myllyn historia alkaa vuodesta 1864, vihitty museoksi 1968.
Muuta: Myllyrakennus avoinna vapaasti tutustumista varten kesä- syyskuussa.
Ajo-ohje: Multian kirkolta 2,5 km Uuraisten suuntaan, viitta tien varressa.
 
UTUSUO
Merkitys: Suoluonnosta kiinnostuneille.
Luonnehdinta: Suuri avoin suo. Merkittävä lintu- ja marjasuo. Suo on rauhoitettu vuonna 1980.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole opasteita.

VALKEISENJÄRVI
Merkitys: Lintujen harrastajille
Luonnehdinta: Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva järvi/suo on Multian merkittävin lintujärvi. Järvellä ja sen rannoilla on monipuolinen lintu- ja kasvivalikoima. Järven läheisyyteen on rakennettu lintutorni.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lintutorni näkyy Kukon tielle.

VESILAHDENSUO
Merkitys: Valtakunnallisestikin arvokas alue suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Soidensuojeluohjelmaan kuuluva paikoin hyvinkin vetinen suo. Suolla viihtyy erittäin runsas linnusto ja lisäksi sillä on merkitystä virkistysalueena ja marjastussuona.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolla on noudatettava suojelualueelle annettuja ohjeita.

Design © Hi-Vision Oy